Tää oli mun toinen kerta Los Angelesissa ja oltiin siellä yhdeksän päivää. Paljon tuli taas nähtyä ja sinne on aina kiva mennä takaisin. Losissa oli kylpempi mitä yleensä tähän vuodenaikaan, eli noin 25 astetta, joka suomalaiselle on tottakai kuten hellesää. Moni kulki toppatakeissa, me paahduttiin shortseissa ja topeissa. California julisti tänä keväänä päässeensä vuosikausia jatkuneesta kuivuudesta mikä on ihan älyttömän hieno juttu! Näin facebookissa erään kuvaajan kuvasarjan Californiasta eri ajoilta ja niissä näkyy, miten muutos on tapahtunut. Linkkaan sen tähän jos löydän sen (enpä löytänyt tiettyä kuvasarjaa, mutta googlaamalla California out of drought 2017 esimerkiksi löytyy paljon kuvia ja tietoa). Kuivuudesta pääseminen näkyi sielläkin: jonain päivinä satoi ja esimerkiksi Runyon Canyon oli vehreä, eikä pelkästään ruskea savesta, pölystä ja kuivuneista kasveista.
Me asuimme Hollywoodissa, oikeastaan ihan sen sydämessä. Se on mulle tuttua aluetta viime kesältä, kun viimeksi siellä majoituin. Hauskaa olikin, että viime kesän kämppä oli viereisellä kadulla, paikallisen Starbucksin baristat olivat samat, ja muutenkin lähellä olevien kauppojen tai ravintoloiden työntekijät olivat tuttuja naamoistaan vuoden takaiselta reissulta, joten tuntui kuin olisi melkein tullut takaisin kotiin. Monelle, joka ei Los Angelesia tai Hollywoodia hyvin tunne kuvittelee, että Hollywood on loistelias paikka, jossa julkkikset liikkuu ja kaikki on tosi "glamour". Tosiasiassa Hollywoodin sydän (the Heart of Hollywood) on siirtynyt lähemmäs Sunset Stripiä, siitä missä se ennen oli Marilyn Monroen ja muiden legendojen aikaan, ja muutenkin kaikki julkkikset ja muu hienous on sieltä kaikonnut. Hollywood on nykyään aika karua aluetta, joka elää pelkästään sillä entisaikojen hohdokkuudella houkutelluilla turisteilla. Kun kävelet Hollywoodin kaduilla, näet paljon kodittomia, narkkareita, sotkuisia katuja ja huonosti pidettyjä rakennuksia. Se on epäsiisti alue, josta kaikki pyrkii pois. Tästä saimmekin paljon kommentteja paikallisilta kun meiltä kysyttiin missä asutaan; "what are you doing in Hollywood? It's not nice there, it's dangerous". Okei, turvaton olo siellä saattaa vähän tulla aika ajoin, varsinkin myöhään illalla, mutta ikinä en ole siellä pelännyt, ja pidän mieluummin siellä oleskelusta, kuin Downtown Los Angelesista, jossa näkee pelkästään lasisia pilvenpiirtäjiä. Vaikka Hollywoodin sydän on ränsistynyt, se tekee sille mielestäni enemmän luonnetta ja tuo mielenkiintoisuutta. Hollywoodissa tottakai sijaitsee edelleen Oscareiden koti Kiinalainen teatteri, jonne pääsee käymään, sekä Dolby Theatre, jossa pidetään monet elokuvien ensi-illat, josta yhteen mekin pääsimme toissakesänä osallistumaan paikan päällä. Sieltä löytyy myös Jimmy Kimmelin studiot, jonka kuvauksiin voi hakea ilmaiseksi lippuja, sekä tietenkin maailmankuulu Walk of Fame.
Los Angeles koostuu monesta eri kaupunginosasta, kuten Hollywoodista, West Hollywoodista, Fairfaxista, Santa Monicasta, Beverly Hillsistä... Lista voi jatkua vaikka kuinka pitkään, sillä LA on todellinen suurkaupunki. Kaikilla kaupunginosilla on mun mielestä jotain ominaista ja jotain mikä lyö ihan ällikällä, jota et muualta välttämättä löydä. Oma suosikkini on kuitenkin Santa Monica. Sieltä löytää parhaita ravintoloita, rannan, jota pitkin voi kävellä Veniceen, Santa Monica Pierin ja upeita taloja. West Hollywood on myös näkemisen arvoinen. Se on nykyään tietynlainen "hipsterialue" eli toisin sanoen Helsingin Kallio, jos pitäisi johonkin tuttuun verrata. Sieltä löytää vaikka mitä kiinnostavaa vaatekaupoista kahviloihin, taidegallerioista vintagekauppoihin ja thrift storeihin.
Yksi mun mielestä pakollinen aktiviteetti kun Losiin menee on hike Hollywood -kyltille. Se on upea kaukaa, läheltä ja yläpuolelta. Näkymät on mitä upeimmat ja kiinnostavimmat heti matkan alusta: tulet näkemään erilaisia asuinalueita, tavallisia kerrostaloja, tavallisia omakotitaloja, mutta mitä ylemmäksi kukkulaa kuljet, sitä upeammiksi ja hulppeammiksi talot ja tontit muuttuvat ja ne ovat itsessään jo nähtävyys. Mitä mielenkiintoisempia pohjaratkaisuja löytää matkan varrelta ja saat haukkoa henkeä miten upeita talot ovatkaan. Niitä löytyy moderneja, suuria, pieniä, vanhoja, taiteilijataloja, joissa pihat ovat kuin sadusta ja vaikka mitä. Kaiken lisäksi se on oikea urheilusuoritus: ensimmäisen kerran tein tämän muutaman kilometrin pituisen kiipeämisen kukkulalle 40 asteen helteessä sen lisäksi, että matka on jo itsessään apostolinkyydillä kulkien rankka maaston muodon vuoksi. Matkalle kannattaa varata iso (ja kun sanon iso, tarkoitan ihan oikeasti, että ISOIN mitä pystyy kantamaan kun kävelee) vesipullo, sillä Losissa on oikeastaan aina helle ja matka on kuntoa haastava. Ja koska olen tällainen 3-litraa-vettä-päivässä-puolesta puhuja, senkin takia olisi tärkeää, että sitä tulisi juotua tarpeeksi. Matkalla ylös tulee kuitenkin muistaa, että se on luonnonpuisto ja Californian luontoon kuuluvat esimerkiksi kalkkarokäärmeet, joten silmät kannattaa pitää auki, varsinkin jos poikkeaa tieltä jollekin hiekkareitille. Itse olen kuitenkin vain nähnyt sisiliskoja, joten paniikkia on turha ottaa kalkkarokäärmeeseen törmäämisestä.
Lupaan, että jos et kiipeä kyltin yläpuolelle, jäät paljosta paitsi. Näkymät ovat upeat ja mikä voisi olla mahtavin fiilis kuin, että tiedät seisovasi legendaarisen Hollywood -kyltin yläpuolella? Maisemat toki on mahdollista nähdä puiston alustakin, mutta parhaiten kaiken näkee juurikin kukkulan huipulta. Sieltä näkee myös toiselle puolelle Hollywoodia varjostavaa kukkulaa; Studio City ja Burbank, sekä muut Hollywoodin/Los Angelesin pohjoispuolella olevista kaupunginosista on mahdollista nähdä niin pitkälle kuin silmä riittää kukkulan huipulta. Samoin myös Lake Hollywood, eli pieni järvi kukkulan lähellä näkyy esteettömästi Downtown Los Angelesin pilvenpiirtäjien lisäksi. Voin sanoa, että mikään ei voita sitä näkymää.
(kaikki kuvat otettu iPhonella, eikä niitä ole muokattu, pahoittelut)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti